Vuoden viimeistä viedään. Niin se vuosi vaihtuu taas, hullun nopeesti 2015 pyyhälsi ohitse. Ei mikään täydellinen vuosi todellakaan, jos totta puhutaan. Paljon naurua ja iloo, ihania ystäviä, mutta myös yhtälailla täynnä itkua ja kaikkee paskaa. Toivon todellakin, että 2016 tulee olemaan kaikenpuolin parempi vuosi. Please gimme me a happy 2016.
Viime aikoina ihastuin tähän jätskiin. Tää on paras jätski, mitä oon Japanissa syöny. K:kin ihastu tähän ja oli et "täähän on ihan mahtavan hyvää" ja sit se söi omin luvin mun jätskin lopun D: anteeksiantamatonta.
Jouluaatto iltana skypeilin porukoitten kanssa ja yöllä aloin vääntään tällasta "ilotulitus-origamia". Näin siittä joskus videon youtubessa ja olin et ei vitsi haluun koklaa. Ostinkin joskus Daisosta origamipapereita ja viimein jaksoin alkaa taittelemaan.
Viä kun paperi ois värillinen molemmin puolin.
Tässä joku random kuva Nishijinin kadulta. Siihen liittyvää tarinaa en sen kummemmin kerro.
Maanantaina ja tiistaina oli sit vuoden suursiivous ateljeella. Olin luvannu mennä autteleen. Mietin et mitähän kaikkee siä oikein siivotaan, ja kyllähän siä kaikki käytiin läpi ja tavaroita vaihettin vähän uusille paikoille. Uuden vuoden jälkeen kun palataan töihin sit viimeiset viimeistelyt, mutta melkolailla tuli jo valmista. Ateljeella roikkuu tällanen inspiroiva lappunen. Millanenhan tää kauppa on ollu.
Tiistai aamuna en ollu ostanu aamupalaa niin poikkesin ennen töitä konbiniin ja istahdin Ohori puistoon syömään. Oli kylmä, mutta aurinkoinen talviaamu. Tai aamu ja aamu, tulihan se kello jo yks päivällä.. :D mulle aamu.
Tiistai iltana kun oli sit tän vuoden viiminen työpäivä, illalla oli töistä bounenkai, eli "vuoden loppumisen juhla". Mentiin tällaseen niin hienoon ravintolaan, ei vitsi se oli upee. En oo ikinä ollu nii hienossa ravintolassa Japanissa, en ehkä Suomessakaan. Siellä oli paljon muitakin yrityksiä selkeesti viettämättä bounenkaita työporukoilla. Istuttiin sellasessa omassa huoneessa ja tää ruoka oli "course menu" eli meille tuotiin vähitelle ruokaa. Ensimmäinen annos oli kalaa. Suupaloja jokaiselle.
Seuraavaks tulikin sit uppopaistettua kalaa. Otin kuvan, mutta joskus mun puhelin on aika v-mäinen, kun jos painan liian äkkiä sitä "takasin" nappulaa se poistaa mun kuvan, vaikka oisin ottanu. Ja tälla kertaa kävi sit nii, et se kuva oli poistunu mun puhelimesta, ketuttaa. Mut siinä oli kahta kalaa ja toinen oli kuulemma fugua! Olin et mitä! Eli juurikin sitä pallokalaa, joka väärin valmistettuna voi tappaa (näin muistan kuulleeni?!). No olempa nyt sit maistanu sitä. Ohjaaja oli vaan mulle, että "tää on fugua, se on aika kallista". Mut oli fugua tai ei, uppopaistettu ruoka ei oo vaan mun juttu. Puhuttiin just ekan ruoan aikana et "Milla, mistä japanilaisesta ruoasta tykkäät?" ja mainitsin sit et sushi ja soba.. uppopaistetusta ruoasta en puolestaan oikein tykkää ja eikös heti seuraavana tullu sitä! Hahaha ei hitto, se oli paha.
Seuraavaks vuorossa oli maustettu, keitetty kananmuna. Keltuainen oli melkeimpä viä raaka, sellanen hyvin höllyvä. Miten sellasiakin keitetään. Tää oli nii hyvää.
Sit pöytään tuotiin nabe. Hyvää perusnabea. Oikein herkullista.
Ohjaajat oli tosiaan tulleet just edellispäivänä takasin Las Vegasista, koska siellä oli Miss Universumi 2015 kisat ja Quantize teki tosiaan Arianalle sen iltapuvun. Ariana ei voittanu, mut pääsin top-10. Minäkin osalluistuin vähän tämän tekoon, hihi.
Ohjaajat toi meille sit tuliaislahjat ja ei voi kyllä yhtää vähempää oottaa heiltä kun saa merkkituotteita tuliaiseks, huh. Joskus mietin kui erilaisissa maailmoissa elää, kun esim joku 100e laukku on heille "halpa" :D Ehkä se opiskelijana oleminen teettää sitä.
Sain sinisen värin. koska Suomi!
Lisäks minttuja, jee! Tätä rasiaa voi viä käyttää jälkikäteenkin, niin kätsy.
Ruokienki tulo jatku ja seuraavaks oli suolainen pudding. Siä tais olla täytteenä motsu, eli sisäelimet, pääasiassa suoli ja no, se ei ehkä mitään maailman parasta oo, jos totta puhutaan. Söin kuitenkin nätisti.
Sitten vielä loppuun jälkiruoka. Kamera teki taas haamuvaloja. Tää oli suolajäätelöön. Musta maistu vaan maidolta ja vähän joltain suolaselta.
Olin kotona sit joskus yöllä vasta ja mulle oli niin klubitus fiilis. Jotenkin mun rytmi on joulusta saakka mennä vähän pöperöks, kun erehdyin valvoileen, niin menny siihen et meen nukkuun joskus 3-5 aikoihin, hupsista.. Yks aamu valvoin jopa aamu 8, koska menin Starbucksiin 21 aikoihin illalla hahah. Se oli virhe.
Ostin eilen sit kaupasta mochia ittelleni. Tää on mun vuoden loppu -mochi. Luulin et kaikki olis ollu samanlaisia, mut vähän eri tyyppisiä mocheja kaikki, jännää! Kaupat on myös täynnä jotain uusvuos kamaa, mistä en ymmärrä kauheesti mitään. Nyt se joulu on tullu sit.
Eilinen ruoka. Ostin kaupasta tollasta kalaa, jossa oli sellanen makee kastike, niiiiin hyvää, ai että. Lisäks oon halunnu pitkän aikaa ostaa noita mausteisia kurkkuja, koska oon izakayassa syöny sellasia misomausteisia kurkkuja, jotka on nii hyviä. Nääkin oli sit ihan hyviä, mut izakayassa syödyt kyl parempia.
Viime yö hujahtikin sit klubilla. Oli hauskaa ja oli tarkotus tulla aamulla ensimmäisellä junalla kotii, mut olin aivan jäätävässä humalassa sit aamuyöstä ja olin kaverille et "hei, onko ok jos lähen kotiin?", koska mää tiesin et laskuhumala oli tulossa ja alko tulee paha olo ja minähän otin sitten taksin kotiin. Empä oo ikinä ennen tehny sitä hahaha. Mutta mahtava ilta ja kavereilla oli myös hauskaa.
Jännä kui vaan huulipunan laittaminen saa näyttää ihan erilaiselta. Muuten täysin sama meikki vaikka ylempi näyttää meikittömältä :o
Ollaan söpöjä♥
Heräilin kahen maissa ja jäätävä krapula. En muista millon mulla ois ees ollu viimeks krapula. Tulipahan sekin koettua taas, ihan hirveetä se kyllä on. Nyt saa kyllä hetkeks olla juomatta, hyi. Kun olo sit parani joskus neljän jälkeen, siivoilin mun öisiä jälkiäni kun kaikki tavarat missäkin ja pesin sit pyykkiä. Ekaa kertaa ikinä myös en baari-illan jälkeen pessy naamaani yhh. Heräsin myös yöllä siihen että olin ihan jäässä, koska en ollu laittanu ilmastointia päälle ja hytisen kauttaaltaan. Kattelin sit päivällä et jos tilaisin pizzaa, kun se on meillä kotona tapana uutena vuonna ja hetken aikaa vilkuilin, kunnes totesin et nyt ei pysty ajattelee mitää ruokaa, hirvee olo. Sain kuitenkin aikaseks tilattua sitä nyt illaks ja kerrankin hyvä pizza! Se pizzakuski kysy multa jotain ja en saanu selvää ja olin et "eh??" ja tajusin jälkikäteen et se kysy varmaan et "puhutko japania?" hahah hyvä siihen olla et "mitä sanoit???". Kävin ostamassa kadulla olevasta automaatista pepsiä ittelleni ja totesin, että ompa kätevää kun näitä automaatteja on ihan tossa talon edustalla kadulla, ei tartte kauppaa asti lähtee. Japanissa limsat on kyllä nii halpoja, jotain 0,5e-1e suurin osa sellasista pienistä pulloista.
Minä jatkan täällä nyt syömistä ja ehkä vuoden vaihtumisen lähellä käyn tossa läheisellä pyhäköllä, jonka ohitte meen aina töihin mennessä. Siellä oli jo alkuviikosta laitettu ruokakojut pystyyn ja koristeltua sitä aluetta. Olis kiva ostaa omikuji, eli ennustus. Onkohan siä vaan kauhee ryysis? Vähän erilainen uus vuos taas tällä kertaa.
Loppuun Namie Amuron kaunis biisi.
Mutta heippa 2015, ei tuu ikävä.
Milla ☆
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti